Saimaan Höyrylaivaregatta esittelee höyrylaivojen aatelia
14. kesäkuuta 2023
Blogi
Saimaan höyrylaivat ovat seudun aitoa kulttuurihistoriaa, jota Saimaan höyrylaivaregatta tuo hienosti esiin vierailemalla kesäisin Saimaan satamissa. Regattaan osallistuu parisenkymmentä valtion perinnelaivarekisterissä olevaa höyrylaivaa, joiden joukossa voi nähdä myös Suomen upeimmaksi höyrylaivaksi kehutun valtion edustuslaiva “Saimaan”.
Regatan saapuminen satamaan on komea näky. Kuva Timo Knuuttila.
Tyylikkäästi kunnostetut höyrylaivat kertovat menneestä maailmasta
Saimaan höyrylaivat olivat tuttu näky Saimaalla 1800-luvun jälkipuoliskolta 1970-luvulle. Ensimmäinen höyrylaiva, Wilkas, saapui Mikkelin satamaan heinäkuussa 1864. Ristiinan Someenjärvelle rakennettujen Varkaantaipaleen ja Kirkkotaipaleen kanavien myötä kauppa, puunjalostus ja matkustajaliikenne vilkastuivat. Höyrylaivojen kyydissä kulkivat vilja, sahatavarat, halot ja matkustajat Saimaan rantakaupungista toiseen ja Saimaan kanavaa pitkin Karjalaan, Viipuriin ja Pietariin asti.
Höyrylaiva Tähti II Varkaantaipaleen kanavassa Ristiinassa. Kuvaaja A. E. Lehtinen, 1958. Mikkelin kaupungin museoiden kuva-arkisto.
Puumalan vapaa-ajan asukas ja itsekin pitkäaikainen höyrylaivan omistaja Ilkka Juva näkee höyrylaivojen arvon seudun kehittymisessä sekä harvinaisen kulttuuriperinnön vaalimisessa.
– Vesiväylät olivat elintärkeitä puutteellisen maantieverkoston vuoksi vielä 1960-luvulla, ja höyrylaivoilla oli suuri merkitys kaupankäynnille ja elinkeinoelämälle. Höyrylaivojen kulta-ajan päätyttyä niiden kohtalo oli vaakalaudalla, mutta onneksi ne ovat löytäneet uusia omistajia, jotka ovat sitoutuneet kunnostamaan niitä, sillä höyrylaivaharrastus vaatii myös paljon työtä. Siitä täytyy tykätä, tietää Juva.
Vanhoja, pieteetillä kunnostettuja höyrylaivoja on Saimaalla kymmeniä
Kiitos Suomen Höyrypursiseuran ja innokkaiden höyrylaivaharrastajien, yli satavuotiaat höyrylaivat ovat edelleen liikennöintikunnossa muun muassa yksityis- ja tilauskäytössä tai museolaivoina. Entisöityine sisustuksineen, salonkeineen ja kävelykansineen höyrylaivat ovat tyylikkäitä helmiä, joiden kyydissä on matkustanut myös monta historian merkkihenkilöä.
– Saimaalla seilaa nelisenkymmentä Suomen Höyrypursiseuraan kuuluvaa höyrylaivaa, joiden joukossa on matkustajalaivoja, hinaajia, kuunareita, rahtialuksia ja niputtajia, kertoo Suomen Höyrypursiseuran ry:n kommodori ja regattaan osallistuvan höyrylaiva Junon toinen omistaja Sohvi Puro.
Proomun ja lotjan muodostamia laivapareja saapuu Mikkeliin regatan mukana. Kuva: Timo Knuuttila.
Puro avaa höyrylaivojen viehätystä:
– Höyrylaivat ovat yksilöllisiä, mutta ne tunnistaa pitkästä savupiipusta eli korsteenista, joka sauhuaa höyrypannun ollessa tulilla. Koivuhalkojen savu, laivojen uljas profiili, proomujen tervatut kyljet, höyry ja konehuoneen tuoksut ovat omanlaisensa aistikokemus. Erityistä höyrylaivoissa on myös niiden äänettömyys. Höyryviheltimen eli visselin kunnon vihellys onkin tarpeellinen äänimerkki vesillä. Sitä käytetään perinteisesti myös tervehtimään muita laivoja.
Aavemaisesti aalloilla lipuvat höyrylaivat päästävät toisinaan kunnon puhahduksen.
– Höyrykattilan varoventtiilien laukeaminen on jännittävä kokemus, kun höyry purkautuu putkista kovalla kohinalla taivaalle. Se saattaa säikäyttääkin tottumattoman, Puro kertoo.
Puro toivottaa yleisön lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan laivoihin regattatapahtumissa.
– Kannattaa nousta laivoihin katsomaan sisätiloja tarkemmin. Esittelemme mielellämme höyrylaivoja ja kerromme niiden toiminnasta.
Puumalan kunnan omistama Wenno vierailee Mikkelin satamassa regattapäivänä. Kuva Timo Knuuttila.
Mikkelin torilla ja satamassa nautitaan regattatunnelmasta ja ohjelmasta lauantaina 8.7.2023
Hienoja ja perinteikkäitä laivoja saadaan ihastella lauantaina 8.7. Mikkelin satamassa. Luvassa on näyttävä tapahtuma, ja regattayleisölle on tarjolla viihdyttävää ohjelmaa sekä Mikkelin Torilla että satamassa.
