Astuvansalmi

Astuvansalmi Saimaan Yöveden rannalla on ikiaikaista esivanhempiemme asuinseutua. Muinaiset metsästäjä-keräilijät asettuivat jääkauden jälkeen Yövedelle, parhaille Saimaan rantapaikoille, pyysivät kalaa ja metsästivät ympäröivissä metsissä. Yöveden rannoilta on löydetty merkkejä kivikautisista asuinpaikoista sekä muinaisten metsästäjä-kalastajien ikuistamia myyttisiä kuvia Astuvansalmen ja Uittamonsalmen kalliomaalauksilla.

Yöveden Käenniemenselälle mannerjäiden väkevät voimat ovat synnyttäneet Saimaan syvimmän kohdan, ”Käenniemen kaivon”, jolla on syvyyttä  86 metriä. Muita jääkauden uurtamia syvänteitä ovat 49 metriä syvä Haukkavuorenselkä, Ristiinan lähellä sijaitseva 44 metriä syvä Mustansaarenselkä, 71 metriä syvä  Salonselkä ja 55 metriä syvä Lehtisenselkä.

Yöveden puhtaissa vesissä elää harvinaisia eläinlajeja

Yöveden syvänteissä yli 30 metrin syvyydessä ja niiden pohjassa elää jääkaudelta peräisin oleva jättikatka. Kuten muut Saimaan harvinaisuudet, myös jättikatka jäi elämään Saimaan järvialtaaseen veden pinnan laskettua Vuoksen uoman puhjettua jääkauden jälkeen. Muita harvinaisia Yövedellä viihtyviä Saimaan erikoisuuksia ovat saimaannieriä ja saimaannorppa.

Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat viestejä tuhansien vuosien takaa

Pohjoismaiden laajin kalliomaalauskokonaisuus Astuvansalmella Ristiinassa ovat ainutlaatuinen Saimaa Geopark -kohde. Kalliomaalaukset on tehty luontaisen vesireitin varrella sijaitsevan jykevän ja majesteettisen kallion seinämään. Paikassa huokuu luonnonrauha ja hiljaisuus. Kallio muistuttaa nukkuvan ihmisen kasvojen sivuprofiilia, kuin nukkuvaa ukkojumalaa, mikä lienee tehnyt siitä pyhän kulttipaikan. “Astuvan Ukon” salaperäisyyttä lisää kaiku, joka vastaa kallion seinämästä ja onkalosta paikkaa järveltä päin lähestyvälle.

Jääkausi on muovannut Astuvansalmen kallion

Mannerjäiden sulamisvesien pakkauduttua kohti kaakkoa ja lopulta Vuoksen uoman avauduttua paljastui  jääkauden jäljiltä Astuvansalmen sileäksi hioutunut kallion seinämä. Sen pintaan ovat seudun muinaiset asujat maalanneet kuvia vahvalla, elämää symboloivalla punamullalla joko veneestä käsin tai kevätjäiden päältä. Saimaan pinnan laskettua useita metriä vuosituhansien saatossa kuvia on syntynyt eri korkeuksille.

Myyttiset hahmot kuvastavat esihistoriallisen ihmisten elämää

Vanhimmat Astuvansalmen kallion seinämään ikuistetut maalaukset ovat noin 6000–4500 vanhoja. Maalauksia on noin 80, ja niiden  joukossa on myyttisiä hahmoja, kuten hirviä, ihmishahmoja ja tassun- sekä kämmenenjälkiä. Kuvien arvellaan kertovan ihmisten elämästä, luontosuhteesta ja maailmankatsomuksesta. Astuvan Samaani, sarvipäistä ihmishahmoa esittävä maalaus, sekä Astuvan Vene kuvastavat yhteyttä luonnonhenkiin ja tuonpuoleiseen.

Kuvien joukossa on myös täysin ainutlaatuinen Astuvan Artemis, mahdollisesti jousi kädessä seisovaa naishahmoa esittävä maalaus. Suomen kalliomaalauksista löytyy tällä hetkellä neljä naishahmoa, joista kaksi on Astuvansalmella. Toinen näistä on Astuvan Artemis, jonka on arveltu esittävän metsän- tai lajinhaltiaa tai hedelmällisyyriitteihin liittyvää henkiolentoa.

Astuvansalmen kallion edustalta järven pohjasta on löydetty myös muinaisia meripihkakoruja. Yksi koruista on kallion ihmiskasvoja muistuttava riipus.

Astuvan Artemis, Astuvan Ukko, Astuvan Samaani, Astuvan vene, Astuvan kämmen ja Astuvan hirvi

Historialliset asuinsijat Yöveden vesireittien varrella

Yövesi on ollut tärkeä vesireitti tuhansien vuosien ajan. Astuvan saaren vastarannalla Salonselän toisella puolella on Himalansaari, josta on löydetty merkkejä kivikautisista asumuksista. Saari oli korkeutensa ansiosta ainoita mahdollisia asuinpaikkoja veden pinnan ollessa korkealla jääkauden jälkeen. Himalansaari oli tärkeä kylä laivareitin varrella vielä 1900-luvun alkupuolelle asti.

Ristiina – Lujasti luonnetta

Yöveden rannalla sijaitsevasta Ristiinasta muotoutui keskiajalla merkittävä pitäjä. Ruotsalainen valtiomies, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe erotti vuonna 1649 Ristiinan itsenäiseksi seurakunnaksi ja teki siitä läänityksensä hallinnon keskuksen. Vaimonsa Kristiinan mukaan nimetty hallintopaikka muovautui  savolaiskansan suussa Ristiinaksi.

Brahe rakennutti Pyrhölän kylään Linnanmäen harjanteelle Brahelinnan kartanon hallintopaikaksi. Rakennus rappeutui Isovihan aikana ja nykyään paikalla on nähtävissä vain osa kivijalkaa sekä päärakennusta ympäröineen muurin rauniot. Brahelinnan rauniot ovat Saimaa Geopark -kohde.

Ristiinan keskustaan rakennettiin vuosina 1777–1779 uusi Brahelinna, jossa toimi kreivi Georg Magnus Sprengtportenin johtama Suomen ensimmäinen kadettikoulu.

Pietari Brahe rakennutti Ristiinaan myös alueen ensimmäisen kirkon 1650-luvulla. Nykyinen Ristiinan kirkko on rakennettu sen tilalle 1775. Kirkossa on nähtävissä aidot 1600-luvulta peräisin olevat Pietari ja Kristiina Brahesta maalatut muotokuvat.

Kallioniemi

Yöveden rannat ovat mitä upeinta seutua lomanviettoon. Yksi kuuluisimmista seudulla lomailijoista 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella oli suomen kielen ja kirjallisuuden professori ja poliitikko Emil Nestor Setälä.

Setälä rakennutti Kallioniemeen Ristiinaan Louhivesi–Someenjärvi–Yövesi-väylän varrelle vuonna 1896 kauniin kansallisromanttisen huvilan perheensä kesänviettopaikaksi, johon hän kutsui myös monia aikalaisiaan kesän viettoon.

Kallioniemi on seudun tunnetuimpia ja upeimpia huviloita, josta on kaunis vesireitti myös Astuvansalmen kalliomaalauksille.

Juuri täällä huvilallaan kerrotaan Setälän kirjoittaneen Suomen itsenäisyysjulistuksen 30. marraskuuta 1917.

Pien-Toijolan Talomuseo

Keskiajan maalaiselämästä ja entisajan asutuksesta Ristiinassa kertoo 1600-luvulta peräisin oleva ja saman suvun hallussa säilynyt harvinainen Pien-Toijolan Talomuseo. Sen vanhin rakennus on vuodelta 1672.

Tilan kaikki 28 rakennusta ovat alkuperäisillä paikoillaan ja niissä on nähtävillä runsas, lähes 900 esinettä käsittävä alkuperäinen esineistö.

Pien-Toijola on valittu valtakunnallisten merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon ja se on yksi  Saimaa Geoparkin luonto- ja kulttuurikohde. Museo on auki kesäisin. 

Yöveden lumoavat vesireitit ja kanavat

Yövesi on noin 27 km pitkä ja enimmillään 10 km luoteesta kaakkoon kulkeva vesiväylä. Sen selällä on yli 360 saarta. Jääkauden mannerjäät ovat veistäneet Yöveden maaston muodot ja sulamisvedet täyttäneet syntyneet syvänteet. Kaakossa Yövesi yhtyy Suur-Saimaan isoon järvialtaaseen.

Vesillä liikkujalle saaret, salmet sekä kanavat luovat upeita vesireittejä. Yövedeltä pääsee myös Louhivedelle Nikinsalmelta tai Kirkkotaipaleen, Varkaantaipaleen tai kanootilla kauniin Vuolteen kanavan kautta.

Ristiinan Kalliotaidekeskus Astuva johdattaa esihistoriallisen kalliotaiteen saloihin

Ristiinan kalliotaidekeskus Astuva, Suomen ainoa kalliotaiteeseen erikoistunut tieto- ja opastuskeskus, tullaan perustamaan historiallisen sotakouluun tiloihin Ristiinaan.