Ensimmäiset asukkaat saapuivat Mikkelin seudulle viimeisen jääkauden jälkeen. Muinais-Saimaa syntyi noin 8500 vuotta sitten ja ihmiset löysivät tiensä sen rannoille. Kivikauden asukkaista on jälkiä etenkin Mikkelin Ristiinassa ja Haukivuorella. Ehdottomasti merkittävin kivikauden kohde ovat Astuvansalmen kalliomaalaukset, jotka ovat Pohjoismaiden laajimmat. Maalaukset ajoittuvat 6000−4000 vuoden taakse ja niistä on tunnistettu yli 80 kuviota.
Astuvansalmella voi nähdä kivikauden ihmisten maalaamia kalliomaalauksia.
Kivikauden asukkaat viettivät liikkuvaa elämää. Pysyvä asutus Mikkelissä alkoi rautakaudella, ja Mikkelistä muodostui 1000-luvulla itäisen Suomen keskus. Kyyhkylän, Tuukkalan ja Visulahden hautalöydöt kertovat monipuolisesta kulttuurista ja kauppayhteyksistä ympäri Eurooppaa.
Kristinuskon arvellaan saapuneen Mikkeliin 1300-luvun alussa. Pähkinäsaaren rauhaa solmittaessa vuonna 1323 alueella oli jo vakiintunut hallinto. Savilahden kihlakunnan keskus oli nykyisen Mikkelin paikalla ja Savilahti – Savilax − antoi nimen koko Savon maakunnalle. Seurakunnan kirkko pyhitettiin arkkienkeli Mikaelille, jonka nimi St. Michel vakiintui koko pitäjän nimeksi 1600-luvulla.
Mikkelin tuomiokirkko on näkyvä maamerkki kaupungin katukuvassa.
Sotilashallinnon perinteet
1500-luvun lopulla Mikkelissä kärsittiin ns. Pitkän vihan hävityksistä, ja vuonna 1597 käytiin Nuijasodan taistelu Kenkäveron pappilan pihalla. 1600-luvun lopulla ruotujakolaitoksen myötä Mikkeliin syntyi ratsutiloja eli rustholleja sekä sotilasvirkataloja eli puustelleja. Mikkelin pitäjästä alkoi kehittyä Savon sotilaselämän keskus. Vuonna 1743 solmittu Turun rauha siirsi itärajan kulkemaan lähelle Mikkeliä. Asema rajaseutuna vahvisti sotilashallintoa – Mikkelissä oli enemmän puustelleja kuin missään Savon pitäjässä. Mikkeli sai tuolloin myös markkinaoikeudet – Mikkelin markkinaperinne elää edelleen vahvana.
Vuonna 1789 Mikkelissä käyty Kustaan sodan Porrassalmen taistelu lienee yksi maineikkaimpia ennen toista maailmansotaa Suomen kamaralla käytyjä taisteluja.
Mikkeliin perustettiin Suomen ensimmäisen asevelvollisen armeijan varuskunta 1880-luvun alussa. Sen varusväkenä toimi vuosina 1902–1917 venäläisiä joukkoja, ja tuolloin varuskuntaa laajennettiin merkittävästi. Suomen itsenäistyttyä puolustusvoimat toimivat kaupungin vanhalla kasarmialueella aina 1970-luvulle saakka. Uusi kasarmialue rakennettiin kaupungin ulkopuolelle 1950-luvun lopulta lähtien. Karkialammella varusmiehiä koulutettiin vuoteen 2006 saakka. Sotilashallinnon perinnettä jatkaa Mikkelissä nykyään Maavoimien esikunta.
Vanhalla kasarmialueella sijaitsee useita vanhoja varuskuntarakennuksia sekä Jalkaväkimuseo.
Kaskikansan elämää
Vuosisatojen ajan tavallinen kansa kartanoiden ja kirkonkylän ulkopuolella asui savupirteissään, viljeli maata kaskeamalla, metsästi ja kalasti. Elanto tuli luonnosta ja sen kanssa yhdessä toimien. Sauna oli tärkeä paikka. Siellä paitsi peseydyttiin, myös synnyttiin, hoidettiin sairauksia ja joskus jopa asuttiin. Onni eli lykky oli keskeinen tekijä. Sen määrä oli maailmassa vakio ja sitä pyrittiin saamaan itselle loitsujen ja taikakeinojen avulla. Savosta on tallennettu loitsuja enemmän kuin mistään muualta.
Kaupunki perustetaan
Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838 läänin pääkaupungiksi ja hallinnon keskukseksi. C.L. Engel suunnitteli asemakaavan sekä lääninhallituksen ja -sairaalan rakennukset. Kaupunki on toiminut hallinnon, koulun ja kaupan keskuksena perustamisestaan saakka. Alue on laajentunut muutaman korttelin laajuisesta alueesta kuntaliitosten myötä yli 3 200 neliökilometriin. Vilkas kulttuuri- ja urheiluelämä on ollut osa kaupunkilaisten arkea 1800-luvun lopulta saakka.
Päämajakaupunki
Vuoden 1918 sota aloitti Mikkelin päämajahistorian, kun valkoisen armeija ylipäällikkö Mannerheim siirsi päämajansa Mikkeliin huhtikuussa 1918. Talvisodan syttyessä 1939 Päämaja sijoitettiin jälleen Mikkeliin. Hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, kaupungin sijainti ja koko sekä mahdollisuus louhia suojat Naisvuoren kallioon ratkaisivat sijoituksen. Lopulta kallioon sijoitettiin viestikeskus Lokki. Päämaja toimi viereisellä keskuskansakoululla, ja Päämajan eri yksiköt ja henkilökunta levittäytyivät ympäri kaupunkia. Päämajan viimeiset osastot poistuivat Mikkelistä 1945.
Päämajamuseo sekä Sodan ja rauhan keskus Muisti sijaitsevat entisen Päämajan rakennuksessa.
Moderni, perinteinen Mikkeli
Historian jäljet näkyvät ja elävät Mikkelissä ja mikkeliläisissä. Arkemme on yhä sidoksissa lähiluontoon. Nautimme saunan löylyistä ja marjastuksesta, muikuista Engelin suunnittelemalla torilla sekä kulttuuritapahtumien antimista. Ympäristössä näkyvät eletyn historian merkit: Astuvansalmen kalliomaalaukset, Kivisakasti ja kirkot, vanha kasarmialue ja moni muu kulttuuriympäristö kutsuu tutustumaan. Useat kartanot, entiset sotilasvirkatalot, ovat avanneet ovensa matkailijoille ja Sodan ja rauhan keskus Muisti, Päämajamuseo sekä Jalkaväkimuseo kantavat sotilashistoriaa. Nyky-Mikkkeli on hyvinvoinnin päämaja, joka tarjoaa palveluita, elämyksiä, makuja ja hyvää oloa jokaiselle.
Kirjoittaja:
Etnologi, FL Leena Hangasmaa, Sodan ja rauhan keskus Muisti
