Laiturilla Mökkikirje


Mökkikirje 7/2017

Pääkirjoitus:
Miten aika kuluu mummolassa?
Stadiumissa liikutaan ja liikututaan
Maaliskuussa valmistuva Mikkelin suurhalli tarjoaa yleisurheilua, palloilua, konsertteja…
Syystyöt puutarhassa
Aloita ajoissa, mutta muista myös nauttia, neuvoo Mari Liimatainen Vanhasta Kilkkilästä.
Golfia konkareille ja aloittelijoille
Mikkelin seudulla löytyy golfia joka makuun.
Käsin tehtyä, tunteella
Intohimoisen keräilijän kokoelma rintamalla tehtyjä muisto- ja tarve-esineitä.
Kaksi Markusta yhdessä keittiössä
Wehmaisten uusi Deli&Deco


Mökkiläisen menovinkit:

Asuntomessut –13.8.
Rakentajat, sisustajat ja uteliaat ideoita metsästämässä.
Anttolan Poiju –26.8.
Rantaterassin burgereita
Siltakemmakat 2.–5.8 Puumalassa
Matista & Teposta Irinaan ja Jenni Vartiaiseen
Ilokuvafestivaali 3.–6.8. Mäntyharjulla
Neljä päivää kohottavia elokuvia
Jurassic Rock ja Piknik 4.–6.8. Mikkelissä
Rock nuorille, piknik perheille
Rapu ja Muikku 11.–12.8. Mikkelissä
Nyt myös SUUURI rapujuhla
Kirjakemmakat 18.–20.8. Puumalassa
Ei paperin makuinen
Salainen osoite
Kyllä maistui!
Kuukauden kuva
Studionäyttelyssä uusia teoksia
Historiaa ja lähiruokaa
Ravintola Lumo Mikkelin vanhassa työväentalossa

VANHASSA KILKKILÄSSÄ KÄYNNISTYVÄT SYYSTYÖT

Mökkikirje heinäkuu 2017 | Kirjoittanut: Leena Karo


Kuvataiteilija ja harrastelijapuutarhuri Mari Liimataisen Vanha Kilkkilä on monen viherpeukalon suosikkipuutarha. Erityisesti Vanhasta Kilkkilästä nauttii kävijä, jolla on aikaa kuljeskella mutkittelevilla poluilla ja vähän sokkeloisessakin puutarhassa kaikessa rauhassa. Jos et ole tänä kesänä ehtinyt käydä Marin puutarhassa, vielä ehdit. Puutarha on auki 6.8. saakka. Mari kertoo, miltä elokuinen Kikkilän puutarha näyttää ja mitä töitä siellä loppukesällä tehdään.

Elokuussa nautiskelemme

Elokuussa puutarhassa on hyvä aika nautiskella loppukesän kukinnasta. Säiden suosiessa kukinta jatkuu syyskuulle, joskus lokakuun alkuunkin. Kasvien siirtäminen ja uusien istuttaminen alkaa säistä riippuen hieman myöhemmin, iltojen kunnolla viiletessä. Kitkemisen aika on aina, mutta loppukesästä se tahtoo jäädä vähemmälle, vaikka viisasta olisikin ennakoida  kevättä jo etukäteen.

Elokuu on sadonkorjuukuukausi

Sadonkorjuu vie oman osansa elokuussa - meillähän viinimarjapensaita on paljon ja satoa sen mukaisesti. Osa keitetään mehuksi, jota sitten kahvilassa käytetään. Osa marjoista pakastetaan. Omenia odotellaan ja epäilemättä mustarastaat vetävät jälleen pitemmän korren marjatuomipihlajan marjojen kanssa - aroniat tavallisesti säästyvät hieman paremmin. Raparperisatoa korjataan koko kesän ajan leivontaan ja mehuksi.

Puutarhahistoriamme myöhäisin kesä

Tänä vuonna kesä alkoi hyvin poikkeuksellisesti – meillä kasvit nousivat maasta lähes kuukauden tavallista myöhemmin. Avaamisen aikoihin ne olivat kirineet menetettyä aikaa kiinni viikon verran, mutta vielä heinäkuun toinen päivä Avoimet puutarhat -tapahtumassa kukkivat syreenit ja lumipalloheidet, juhannusruusu juuri aloitteli kukintaansa. Meneillään on meidän puutarhahistoriamme myöhäisin kesä.

Stressitön puutarhanhoito – asennekysymys

Oikeastaan paras yllätys puutarhassa on aina se, kuinka kasvit ovatkaan kasvaneet edellisvuodesta. Tänä vuonna saniaiset ja raparperit olivat valtavia jo kesäkuun lopulla ja muutkin kasvit ovat tavallista korkeampia. Varsinaisia pettymyksiä harvoin on – talvituhot kuuluvat asiaan, eikä luontoa oikeastaan voi kuin ihastella kasvuvoimassaan. Jos jotakin puuttuu penkistä, toiset kasvit valtaavat tilan äkkiä. Tai sitten on hyvä syy antaa itsensä vierailla taimitarhalla. Stressitön puutarhanhoito on asennekysymys - luonto vie ja sen mukaan luovitaan.

Iloisia yllätyksiä

Paras kiitos puutarhasta tulee oikeastaan luonnolta itseltään – pieniä, lämmittäviä yllätyksiä, kun kitkiessä jostain löytyy vaikkapa uusi tammen taimi, esikot ovat levinneet kovasti, hevoskastanja kukoistaa tai menetetyksi luultu kärhö ponkaiseekin maasta parin vuoden tauon jälkeen. Myös tuttujen ja uusien puutarhavierailijoiden  tapaaminen ilahduttavat aina – juttua riittää puolin ja toisin. Lapsiperheiden lisääntynyt kävijämäärä on myös ilon aihe – lasten luontosuhde on mutkaton ja innostunut, oli sitten kysymys rakennetusta tai rakentamattomasta ympäristöstä.

Luonto kirii myöhäistä alkukesää

Elokuussa kukkivat ainakin leimut, värimintut, myöhäiset kärhöt, nauhukset, kultapallot, hohdekukat ja villanukkajäkkärä. Tosin tänä vuonna on vaikea arvella sen tarkemmin – mukava nähdä, kuinka luonto kirii kiinni myöhäistä alkukesää.

Parasta kasvien siirtämis- ja istutusaikaa

Meillähän ei lannoiteta eikä oikeastaan kastellakaan kasveja - vanhan maatilan paksu ja ravinteikas multamaa selviää uusien istutusaluiden kattamisella, joka tehdään keväällä ja alkukesästä. Elokuussa siis jatketaan kitkemistä, kantataan penkin reunoja, jaetaan ja siirretään kasveja. Kukkineita kasveja siistitään, mutta harvoin meillä leikataan mitään kokonaan alas (pärjäävät paremmin talven leikkaamattomina). Pensaita leikataan meillä kevyesti koko kesän ajan muotoon, suuremmat hoitoleikkaukset tehdään joko syksyllä tai keväällä puusta ja pensaasta riippuen. Loppukesä ja syksy ovat parasta kasvien siirtämis- ja istutusaikaa: kasvit ovat kasvaneet kokoonsa ja näkee helposti, miltä ne näyttävät vieruskavereiden kanssa. Luonto auttaa siirrettyjen kasvien kastelussa, kun kosteus lisääntyy syksyä kohti mentäessä. (Aivan ilman kastelua siirretyt kasvit eivät meilläkään selviä, mutta kate auttaa tässäkin.)

Aamukierros yöpaidassa

Puutarhassa tulee kesällä oltua paljonkin - puutarhanhoito kun on harrastus, jota pitää tankata talvea varten. Mitään päiväohjelmia en tee – on mukava tehdä sitä, mikä kulloinkin näyttää tarpeelliselta. Aamu- ja iltakierros puutarhassa kuuluu kyllä kesäpäiviin, aamuisin mieluiten yöpaidassa. Ja iltakahveja takapellon kalliolla ei voita juuri mikään – paitsi sauna kitkemisen täytteisen päivän päätteeksi.

Tänä vuonna viimeinen aukiolopäivä sunnuntai 6.8.

Vanha Kilkkilä pyörii oman perheen voimin, tämähän on 11. kesä, kun olemme avoinna. Koulujen alkaessa meidänkin kesämme päättyy matkailijoiden vähentyessä, vaikka puutarhassa katsomista vielä riittäisikin moneksi viikoksi. Sulkemisajankohtaan liittyvät myös muut työt – isäntä palaa lomalta Esedun Ravintola Innoon. Emäntä jatkaa jo heinäkuussa aloitettua taiteellista työskentelyä Etelä-Savon taidetoimikunnan myöntämän työskentelyapurahan turvin.

Avoinna 28.6.- 6.8.2017
ke – su klo 10-17
Pääsymaksu 5 € / aikuinen,
lapset ilmaiseksi

Vanha Kilkkilä
Tuhkalantie 231
vanha.kilkkila@netti.fi