Laiturilla Mökkikirje

Perinnepuistosta löydät aaprotin ja ukkomansikan

Mökkikirje 4/2016 | Kirjoittanut: Leena Karo


Pirtin perinnepuisto Kangasniemellä sai alkunsa paikallisten puutarhaharrastajien ideasta, että puretun seurojentalon (Pirtin) paikalle
perustettaisiin puutarha perinnekasveista. Kunta suhtautui hankkeeseen myötämielisesti, talkoojoukko aloitti työnsä 1994 ja puiston
avajaisia vietettiin 14.6. 1997.

1. Kangasniemen Pihatarhureiden puheenjohtaja Mirja Arponen, mitä siellä voi nähdä? Voiko kasveihin tulla kuka tahansa
tutustumaan? Entä saako opastusta?

Puiston on suunnitelllut Maija Hämäläinen Mikkelin maaseutukeskuksesta.

Puistoon on koottu kangasniemeläisistä yksityispihoista erilaisia koriste- ja hyötykasveja mm. perennoja, ruusuja, lääke- ja maustekasveja.
Vaatimuksena on, että kasvin on pitänyt viihtyä Kangasniemellä vähintään 50 vuotta. Lajeja puistossa on yli 200. Osa kasveista on viihtynyt
paikkakunnalla satoja vuosia. Kasvit on merkitty suomen- ja latinankielisin nimilapuin.

Kangasniememeläiset yrittäjät ovat lahjoittaneet puistoon kangasniemeläisen kuvanveistäjän Juhani Saksan eläinaiheiset veistokset.
Kasvien ohella puistoa kaunistavat sotaan lähtijöiden muistomerkki ja suihkulähde. Kangasniemi on tunnettu hevospitäjä. Emil Cedercreutzin
säätiö lahjoitti Äidinrakkaus-nimisen patsaan. Vastaava patsas suuremmassa koossa sijaitsee Helsingin Kaisaniemen puistossa. Niemessä on
Kotiseutuyhdistyksen hankkima Hiski Salomaan muistokivi, joka myös on Juhani Saksan käsialaa.

Puistoon voi tutustua omatoimisesti tai oppaan johdolla. Opastus kestää n. tunnin ja sen voi tilata Kangasniemen kunnan matkailupalvelusta:
paula.pylvanainen@kangasniemi.fi, puh. 040 7795 765

www.kangasniemi.fi

2. Miten kasvit on sinne saatu? Kerro muutama kiinnostava kasviesimerkki?

Puiston kasvit on saatu kunnan eri puolilla sijaitsevista puutarhoista lahjoituksina. Pihatarhurit ovat pitäneet talkoita vuodesta 1994 lähtien
ja osan kasveista lahjoittajat toivat talkoopäivinä suoraan puistoon. Osan em. talkooporukka haki lahjoittajien puutarhoista. Niitä on aikanaan
etsitty myös  mm. autiotalojen pihapiireistä.

Ukkomansikka; sitä on viljelty marjakasvina 1800-luvulla. Marja on 2-kotinen, vaatii marjoakseen hede- ja emiyksilöt. Kasvi on kaunis
nykypuutarhassakin vaikka maanpeitekasvina.

Aaprotti; on arveltu sen tulleen Pohjolaan 1200-luvulla munkkien mukana. Sitä on käytetty kirkkokimpuissa virsikirjan välissä ja haisteltiin
hereillä pysymiseksi pitkien saarnojen aikana. Sillä myös peiteltiin hajuja. Aaprottia on käytetty myös koiden häätämiseen vaatteista,
vatsavaivoihin, käärmeenpuremaan ja viinan mausteena. Kasvi sisältää myrkyllistä tujonia.

 3. Kuka puistoa hoitaa?

Kunnan tekninen toimi vastaa puutarhan hoidosta. Puutarhurin johdolla pidetään puistosta huolta. Kunta työllistää kesäisin myös koululaisia
puistotöihin. Pihatarhurit järjestävät talkoot keväällä ja syksyllä.

 4. Miten perinteiset kasvienvaihtopäivät toimivat?

Kangasniemen pihatarhurit järjestävät kasvienvaihtopäivät touko- ja syyskuussa. ”Tuo kaksi kasvia, saat vaihdossa yhden”. Kasveja on myös
myytävänä. Pääosin tarjolla olevat kasvit ovat puutarhaharrastajien pihoista ja kasvattamia. Tarjolla on perennoja, hedelmäpuiden taimia,
maustekasveja jne. Valikoima on varsin monipuolinen, joukossa erikoisuuksiakin. Joskus puistossa liikaa leviäviä kasveja on ruukutettu vaihtoon
kasvienvaihtopäiville.

 5. Onko tällaisia perinnepuistoja muuallakin Suomessa?

Eri puolilla Suomea on koottu vanhoja kasveja. Tiedossa ei kuitenkaan ole, että Pirtin Perinnepuiston kaltaista puistoa, johon tuodut kasvit ovat
viihtyneet paikkakunnalla yli 50 vuotta, olisi muualla Suomessa.