Laiturilla Mökkikirje

PUUMALAN KIRKON KUPOLIN ARVOITUS

Mökkikirje 2/2016 | Kirjoittanut: Seppo Toivonen


Eläkkeelle jäänyttä taidehistorian professori Eeva-Maija Viljoa on viime vuodet askarruttanut Puumalan kirkko ja sen arvoituksellinen kupoli. Onko ylävaloa -  taivaallista valoa - antava kupoli Intendentinkonttorin piirustuksissa vai onko se savitaipalelaisen kirkonrakentaja Taavetti Rahikaisen itse kehittämä?

Rahikaisen oppi-isä Matti Salonen samasta Rahikkalan kylästä rakensi järjestään matalia, kalottimaisia kupoleita, jotka eivät valaisseet. Rahikainen oli jo muutamaa vuotta aikaisemmin rakentanut Savitaipaleen kirkkoon tornin, jonka kautta kirkon keskiosa sai valoa.

Kupolin arvoitus on yksi osa vaikeasti jäljitettävää vuorovaikutusta kansanrakentajien, pitäjänkokousten ja rakentamista valvovan Intendentinkonttorin välillä. Viljon eteen se tuli hänen kirjoittaessaan Puumalan kirkon historiaa.

Intendentinkonttori lähetti seurakunnille pääpiirustukset, joiden mittakaava jätti toteutuksesta paljon kirkonrakentajamestareiden varaan. Kattoa saatettiin korottaa ja jyrkentää, tornin tukirakenteet tehtiin niin kuin osattiin kokemuksen perusteella.

Olisiko Rahikainen vaikkapa Pietarissa käydessään nähnyt barokki-ihanteiden mukaisen valaisevan kupolin ja kehitellyt toimivan rakennustavan?

Puumalan kirkko kuuluu Itä-Suomessa suosittuihin kahtamoisiin eli kaksoisristikirkkoihin. Perinteiseen, yksinkertaiseen ristikirkkoon on sakaroiden väliin lisätty kulmaulokkeet, jotka laajentavat kirkon pinta-alaa lisäämättä sen pituutta. Näin rakentamisessa selvittiin lyhyemmillä hirsillä, mikä sopi hyvin kaskiviljelyseudulle.

Kirkonrakentajat olivat aikansa huippuosaajia rakentajina. Mitään muodollista koulutusta ei tiettävästi ollut. Matti Salosen isä Juhana oli itäisen Suomen johtava kirkonrakentaja aikanaan ja piti huolen siitä, että taidot siirtyivät pienessä syrjäkylässä eteenpäin seuraavalle sukupolvelle.

Tuon ajan seurakuntalaiset eivät valinneet kevein perustein mestaria, jonka taitavuus ratkaisi, tulisiko rakennuksesta kirkko vai susi. Vuonna 1830 Puumalan kirkkoa rakentaessaan Taavetti Rahikainen oli 35-vuotias, mutta kirkonrakentajana jo kannuksensa ansainnut.

Eeva- Maija Viljo, mitkä ovat Mikkelin seudun kiinnostavimmat kirkot?

”Olen vähän puolueellinen. Oma lähikirkko Puumalassa on tullut tutuksi kirkon historiaa kirjoittaessani.

Mikkelin pitäjänkirkko on paljon vanhempi, mielenkiintoinen kahtamoinen Ruotsin vallan ajalta.

Erittäin kaunis ja historialtaan mielenkiintoinen on myös Pertunmaan kirkko. Hartolan seurakunta lahjoitti vanhan kirkkonsa, jota vain on laajennettu pieneksi ristikirkoksi niin, että Pertunmaan vanha rukoushuone on kirkon keskellä poikittain. Kirkossa on Hartolasta tuotuja sisustuselementtejä 1600-luvun lopulta esim. saarnastuolissa. Hartolalainen kirjailija Maija Talvio taisteli julkisuudessa kirkon purkamista vastaan, mutta turhaan.”

Tiistai 28.6.

Kirkko klo 15 Puumala-päivän luento: Puumalan kirkon vaiheet. Eeva-Maija Viljo luennoi. Vapaa pääsy.