Laiturilla - Mökkikirje 3/2015

Mikkelin historia elää valokuvissa


Mökkikirje 3/2015 | Kirjoittaja: Seppo Toivonen


Sysäys lähteä tekemään kuvakirjaa Mikkelin kehityksestä ja kaupungin muuttumisesta tuli kuusi vuotta sitten, kun alettiin puhua toriparkista ja kaivaa toria auki. Mikkelin Valokuvakeskuksen johtajalle Olli Jaatiselle  se oli harvinaisen iso, näkyvä muutos kaupunkikuvassa ja houkutteli kokeilemaan, millaisen tarinan valokuvina saa Mikkelin historiasta. Arkistojen kaivelun ja kansalaisten kuvien ja muistojen keräämisen tuloksena painoon on juuri menossa  336 -sivuinen kirja Mikkeli - Kaupunki muutoksessa.

Jaatinen on etsinyt kuvia, joiden kautta voi kertoa palasia kaupungin elämänmakuisesta, epävirallisesta historiasta. Sellaisia kuin Länsi-Savon kuvalaatanvalmistaja-valokuvaajan Aira Långin kuva Amanda Tiusasesta. Amanda istuu  järvessä  ja syö ruisleipää. Ajankohta on 60-luvun alussa, ja kuva kertoo sen ajan vaatimattomista kesähuveista. Kaupungista on lähdetty autolla hellettä pakoon, vesi on ilmeisesti lämpimämpää kuin tänä kesänä. Onkohan Amanda samaa seuruetta kuin Volkkarin takana piknikillä istuva seurue? Kyllä on. Hän on Airan täti.

Kuva: Aira Lång

Vähän lähempänä "virallista" historiaa ollaan kuvassa, jossa salama on iskenyt Mikkelin Tuomiokirkon ristiin ja lennähdyttänyt sen maahan. Tarinaan kuuluu, että risti nostettiin takaisin paikalleen. Kirjassa selviää myös se, miksi Mikkelin ravirarata on maailman nopein.

- Järjestin muistelupäivän, johon tuli melkein sata ihmistä näyttämään valokuvia ja kertomaan muistoja. Monien kanssa olen ystävystynyt ja saanut kuulla tarinoita, jotka eivät mahdu viralliseen historiaan. On löytynyt hienoja kuva-arkistoja sellaisten ihmisten jäljiltä, jotka eivät ole olleet ammatiltaan valokuvaajia, mutta ovat joko armeijan tai kirjeopiston kautta saaneet koulutusta kuvaamiseen.


Kuva: Mikkelin maakunta-arkisto/A. A. Tienheimon kokoelma. Kuvaaja tuntematon.
Salamanisku on pudottanut Mikkelin Tuomiokirkon ristin maahan. Päiväys kuvassa 17.7.1914.

Valokuvia on löytynyt 130 vuoden ajalta, joten kaupungin ja kaupunkilaisten elämän muutos on dokumentoitu pitkältä ajalta.

-Nyt kun parkkihalli on valmis ja tori uudessa kuosissa, voidaan todeta, että viime vuosien muutos on ollut onnistunut ja hyväksi kaupungille, sanoo Jaatinen.

Valokuvista koottava suuri näyttely on tarkoitus avata jo elokuussa ja täydentää sitä myöhemmin pienemmillä näyttelyillä, joissa nostetaan esille tuntemattomia valokuvaajia, joiden arkiammatti oli jotain muuta: perheenäiti Hilja Kaipainen, putkimies Armas Häkkinen ja myös Aira Lång.